Elämä jatkuu

Silloin kun minä olin nuori

Silloin kun minä olin nuori:

  • en osannut suomea (nyt pärjään sillä mukavasti)
  • olin Suomen ensimmäisiä tosivihreitä (nyt olen paloheimolaisia)
  • maapallon väkiluku oli noin 3 miljardia (nyt pian jo 8 miljardia)
  • en halunnut ajokorttia (nyt on jotain 3 miljoonaa km mittarissa)
  • en tykännyt maksasta (jotain pysyvää sentään)
  • tykkäsin jazzista (nyt enää silloin tällöin)
  • olin yhtä perusvihainen kuin vaikkapa Li (nyt onnellinen eläkeläinen)
  • äänestin välillä vasemmistoa (ei enää onnistu)
  • minulla oli varmat mielipiteet (nyt olen yhä enemmän empivää mystikkoa)
  • minussa oli pikku valuvika: olin itserakas (nykyisin olen täydellinen; hehheh, vanha vitsi)
  • olin suvaitsevainen arvoliberaali (jatkuu mielestäni yhä)
  • rakastin elämää (jatkunee monttuun asti)
  • uskoin vakaasti Luomu-Suomen mahdollisuuksiin (juna meni jo..)
  • en pelännyt Neuvostoliittoa (mutten nykyisin edes Venäjääkään)
  • inhosin saksalaisia (nyt pikemmin päinvastoin)
  • en osannut venäjää (nyt pärjään sillä mukavasti)
  • en pelännyt kuolemaa (en edelleenkään)
  • inhosin porvareita (nyt ymmärrän heitäkin jopa paremmin)
  • luin paljon (nyt luen yhä enemmän, koska on ihanasti aikaa)
  • halusin enintään 2 lasta (tavoite saavutettu: upeat Vilja ja Veikko)
  • yritin olla ihmiseksi (sama linja jatkunee)
  • en kirjoittanut blogeja (nyt dokumentoin niiden avulla elettyä elämää)

Jokainen meistä on jossain vaiheessa nuori ja kerää pikku hiljaa kokemuksia Suuresta Elämästä. Virheistä joko oppii tai sitten ei, mutta tällaisen vanhan ketun on aivan turhaa ruveta antamaan neuvoja nuorille. Hyvä kun edes omista möhläyksistä olen selvinnyt. Erimielisyys yhdistää meitä ihmisiä, sittenkin ja myös vastaisuudessa.

Kaikille elämäniloa ja iloisesti eteenpäin!

https://

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"tykkäsin jazzista (nyt enää silloin tällöin)"

tällöin:

https://www.youtube.com/watch?v=R_rTICMVXQQ

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Ilman muuta tällöin (hieno esimerkki, kiitos siitä!). Kun olin nuori olin vaan liian ehdoton ja turhan elitistinen jazz-fani...siitä ylimielisyydestäni pääsin onneksi eroon ja nykyisin tykkään myös vanhoista suomalaisiskelmistä jne, jne. Kehitys kehittyy.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kohdassa 2:24 nosti vibrafonisti kätensä ylös, ja se oli merkki vaskipuhaltajille ryhtyä töihin. Yksitoista muusikkoa on jo joltinenkin big band. Hieno veto!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Omassa suomalaisen elämänmuodon hahmottamisessa entisen ja nykyisen elämäntavan vedenjakaja menee suurinpiirtein 60-70 -lukujen taitteessa.

Siihen asti Suomi oli selkeä ja konservatiivinen. Vanhempien käyttäytymisen piti olla arvokasta ja lapsien hyvin kasvatettuja. Traditiot olivat voimissaan ja miltei kaikki niitä noudattivat ilman että edes moista tiedostivat.

Oli itsestään selvää, että jokaisen rintamamiesmökin pihasaunan piipusta tuprutti kiukaan lämmityssavu samaan aikaan lauantaisin klo. 16:00 - 18:00. Oli selvää, että ruoan kanssa juodaan maitoa ja lautaella on perunoita. Oli selvää, että velkaa ei otettu, vaan esimerkiksi polkupyörää tai levysoitinta varten säästettiin muutama kuukausi ja sitten se hankittiin, kuten kaikki muukin. Oli selvää, että lapset menevät rippikouluun, pojat armeijaan ja nuoret parit yhteisen katon alle vasta papin aamenen jälkeen.

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Mutta lähes kaikki muuttui suomalaisessa "kulttuurivallankumousrysäyksessä" joskus 70-luvun alkupuolella. Olisi mielenkiintoista tutkia syväluotaavasti millaiset seikat siihen vaikuttivat ja tapahtuiko muuallakin vastaavaa samohin aikoihin.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Juha kirjoitti: "Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään".

Niin voisikin. Tämä oli lähinnä kevyt heitto, joka tuotti minulle iloa (toivottavasti myös lukijoille). Maapallon väkiluvun jatkuva kasvu (nettokasvu: 230 000 sielua/vrk = yksi Tampere/pv) sen sijaan ei ole hupiasiaa...

(P.S. Tuo vihervasemmistolaisuus on minun osaltani ihan oikeasti pysyvää menneisyyttä sen jälkeen kun upea Pim Fortuyn ammuttiin vuonna 2002. Siinä kyse ei suinkaan ollut yhdestä ampujasta vaan ilmapiiristä..kaikki yhtä vastaan; aivan surkeata). Mutta: tämä on vapaavuoro ja pidetään hauskaa. Lupaan, ettei tämä toistu.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Onneksi olkhoon, onko sulla joku juhla-aika, ihana kirjotus❤

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Elämähän on yhtä juhlaa heille, jotka sen oivaltavat, mutta valitettavasti tragediaa heille, jotka sen nahoissaan tuntevat. Kuten niin monille on käynyt, niin molemmat vaiheet on käyty läpi, mutta nyt on ollut juhlaa jo pitkään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Silloin kun minä olin nuori,
mummo jakkarallaan perunoita kuori,
pesuvati oli täynnä pottua makeaa,
ruishuttukin oli silloin sakeaa.

Silloin kun minä olin nuori,
kanaemo nokallansa sulkiansa suori,
pesässä kävi ähinä ja tuhina kuin junan,
kanan äheltäessä takapäästään munan.

Silloin kun minä olin nuori
meillä oli valtava voivuori,
nyt on sekin jos sitten myyty ja poissa,
margariinia ihmiset nyt syö joka koissa.

Silloin kun minä olin nuori
pääministerillä oli hallituksen ruori,
mutta Kekkonen teki päätökset omin päin,
kun olin nuori silloin elettiin näin.

Käyttäjän SeijaSiskoHakkanen kuva
Seija-Sisko Häkkänen

Arin runosta muistui mieleeni runo, jonka kirjoitin, kun olin nuori (lapsi).

TYÖSSÄ

Eukko se lehmäänsä lypsi.
Oli lehmän nimi Rypsi.
Lehmä se ämpäriin potkaisi,
eukko maidon hotkaisi.

Ukko se hevostansa ruokki.
Oli hevosen nimi Kuokki.
Hevonen ukkoa hännällä lätkäisi,
ukko sen hännän katkaisi.

Kanoja ruokki Liisi.
Oli kanoja neljä, viisi.
Liisi kanoille kauroja kantoi.
Kanat Liisille munia antoi.

Kirjoitti Sesela 10v.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mukava oli Seselan runo,
kun pikkutyttönä sen punoi,
sen jälkeenkin kai syntyi runoi?

Käyttäjän SeijaSiskoHakkanen kuva
Seija-Sisko Häkkänen

Mietin kauan, mitä vastaisin,
vastaukseksi rustaisin, kun
vähäiseksi runoiluni jäi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitäisikö minunkin rustata runo aiemman kommenttini vahvistukseksi:

Koulusta kotiin lauantaina,
oli hyvä tulla.
Kun tapana oli aina
et siellä tuoksui pulla.

Taatto saunaan tulen loihe,
vedet kaivosta kantoi.
Kohta siellä suuri roihe,
lämmön tuhtin antoi.

Suu myöten säkkiä,
siinä elon ohje,
kaikkea ei saaanut äkkiä,
mut paikattiin hampaan lohje.

Autokin piti hankkia,
yksi riitti - ei siis tupla,
Vaivattu ei edes pankkia,
kun saatin Mosse taikka kupla.

Alla velkataakan suuren,
nyt perheet tiilitaloissansa,
ymmärtääkö järjen juuren,
luottokorteillansa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>.....en kirjoittanut blogeja (nyt dokumentoin niiden avulla elettyä elämää)....

ooo

Tunnustan saman.

Tämän blogin suosituimmat