*

Elämä jatkuu

Syksyllä 2017 palasin tavallisten kuolevaisten joukkoon, yli 30 vuoden jälkeen

Tiedän, blogin otsikko huokuu itserakkautta, mutta, lukija hyvä, kyse on sittenkin nöyrästä ihmettelystä (puheenaiheen lokeroksi valitsinkin "viihde", tosiviihde).

Kerran, kun istuimme saunassa, totesin Veikko-kirurgipojalleni, että "sinun isälläsi on pakko olla jonkinlainen valuvika kun tähän asti ei ole sairastunut koskaan, muuten kuin 1970-luvun alussa yhteen keuhkokuumeeseen". Veikkokin totesi, että tuo alkaa olla kyllä aika harvinaista nykyisin. Typerän itsekehun sijasta kaikki on kuitenkin varsin vakuuttavalla tavalla dokumentoitu, työsuhteiden kautta (sitä ennen toimin Heinävedellä 10 vuotta itsenäisenä maanviljelijänä enkä muista sairastuneeni silloinkaan, mutta siitä ei ole enää olemassa faktatodistetta):

1987-1995: Kainuun maaseutukeskus/ProAgria Kainuu (+ Venäjä) - ei yhtään sairaspäivää

1995-2005: ProAgria Pohjois-Karjala (+ Venäjä) - ei yhtään sairaspäivää

2005-2016: Suomussalmen kunta (+ Venäjä) - ei yhtään sairaspäivää

Tuo "Venäjä" tarkoittaa sielläpäin tehtyä projektityötä (lähialueyhteistyö, CBC, Interreg, ENPI jne)

Jo viimeisen työnantajan aikana, esinaiseni Aila oli kiinnittänyt huomionsa siihen, ettei maaseutusihteeri millään sairastu. Kun kerroin kyseisestä "putkesta" niin ihmettely oli sitä suurempaa. Totta kai minun pitää olla kiitollinen ja niin olenkin! Tänä syksynä palasin kertaheitolla maan tasolle kun iski sellainen lentsu, että oksat pois. Vaimoni kävi Hämeenlinnassa seminaarissa ja toi kyseisen taudin ja (kuten huomaamme tästä blogista): sairaita naisia ei pidä pussata...

Oman selitykseni olemattomiin sairauspäiviin on tässä:

  • juon säännöllisesti piimää, kefiiriä ja muita maitohappotuotteita (maitohappobakteerit tukevat suoliston hyvinvointia, ja vastustuskyvystä noin 70% sijaitsee suolistossa.
  • ainoa paheeni on keskiolut..(ei edes krapulapäiviäkään)
  • en ole tähän asti tarvinnut lääkettä (paitsi 1970-luvun alun keuhkokuumeen antibioottikuuri, jonka ehdottomasta ansiosta säilyin hengessä vrt. kivikauteen/ainoa poikkeus)

Mukavaa sentään, että palasin vihdoin taas tavisten joukkoon. Samaan suuntaanhan jokainen meistä on menossa (Veikko Lavin sanoin: "päivä päivältä vaan lähestyypi maa").

Ainoa harmi piilee siinä, että sairastuin vasta nyt, eläkevuosina, kun se olisi voitu tehdä työurani aikana.....Lapissa minulla on erittäin hyvä kaveri, Aapo, joka sanoi kerran: "Ilmari, sinunkin pitäisi ajoittaa omaa suolen toimintaasi siten, että käyt aamupaskalla aina työpaikalla; onhan niin mahdottoman mukavaa istua rauhassa, silloin kun tietää, että palkka juoksee"..heheh.

Sairauksien perustotuus: 70+10+10+10...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

On muuten kiintoisa havainto vuosien varrelta: sairauksista saa puhua, muttei terveydestä. Täälläkinpäin Suomea on upeita ihmisiä, jotka kyllästymiseen asti puhuvat omista sairauksista ja kun aihe loppuu, niin silloin ovat vuorossa naapurin/sukulaisen jne sairaudet.

Olkoon tämä siis hyvä avaus minun taholtani...

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Terveys ja sairaus ovat suhteellisia käsitteitä kuten melkein kaikki muutkin asiat.

Muutaman kuukauden takaisista verinäytteistäni ei paljastunut mitään hälyttävää tai edes huolestuttavaa, paitsi...

D-vitamiinitasoni oli alle normin! Eihän sellaista miestä voi pitää terveenä. Sain kehotuksen nauttia vitamiinia tietyllä annostuksella syksyyn asti, ja suosituksen uudistaa testi marraskuussa. Olen noudattanut ohjetta, ja nyt jännittää, saanko ensi kuussa terveen paperit.

Minulla on parikin pitkäaikaissairautta, joita koetan lääkärin neuvojen mukaan hoitaa, mutta esimerkiksi verenpaineongelmaani ei ulkopuolinen havaitse mistään.

"Medikalisaatio" on ajatuksia herättävä käsite. Tutkitaan niin kauan, että jotain löytyy, ja jos ei löydy, kiristetään normeja. Kolesteroliarvot, painoindeksi, alkoholinkäytön rajat, verenpaine... potilasmateriaalia tulee riittämään, ja samassa suhteessa lisätään lääkkeiden ja toimenpiteiden tarjontaa. Kukapa haluaisi sairastaa, kun parannuskeinot ovat olemassa?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Valkosipulin pitäisi alentaa verenpainetta, ainakin olen lukenut niin.

Ja sinkkitabletin ehkäistä flunssaa, pureskelen tabletin päivässä jos muistan. Tuskin siitä on haittaakaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hmmm... syön valkosipulia satunnaisesti, mutta geneettiselle verenpainealttiudelleni se ei mahda mitään. Eevalla painetta oli liikaa ja Arvolla liian vähän, joten reilua olisi ollut, että Tuomolle olisi periytynyt keskimääräinen lukema. Mutta ei tämä ole matematiikkaa. Vuodesta 2009 olen popsinut lääkkeitä päivittäin!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tuomo: "D-vitamiinitasoni oli alle normin! Eihän sellaista miestä voi pitää terveenä".

Terve onkin ainoastaan sellainen ihminen, jota ei ole vielä tutkittu...upea bisnes.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Tähän ei voi sanoa muuta, kuin että koputan puuta.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Enpä enää tarvitse pahemmin koputa kun ylen paha lentsu pani nöyryyttämään (ja kuten jo totesin: sairauksista saa puhua yllin kyllin, muttei terveydestä).

Veikko Lavin sanoilla (ks. aloitus) menen hyvinkin luottavasti eteenpäin. Kyllä, se siitä ja kuolema korjaa, takuuvarmasti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sanotaan sitten sairaslomia nolla, 18 ikävuoden jälkeen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Rupesin muistelemaan sairaspäiviä omalta kohdaltani.

Keskikouluasteelle niitä oli vähintäänkin "normaalisti", mutta vuosikymmenten aikana työelämässä muistan olleeni poissa yhteensä kaksi päivää - niiden välillä tosin kymmenen vuoden aikaero.

En ole myöskään koskaan elämässäni ottanut minkäänlaista nukahdus- tai unipilleriä, rauhoittavaa tai mielialalääkettä t.m.s. Ellei nyt sitten mainitsemaasi keskiolutta vahvemmat alkotuotteet kuulu tuohon kategoriaan. Tapanani ei myöskään ole milloinkaan ollut syödä vitamiineja erikseen.

Kefiiriä en voi kiittää omasta terveydestäni enkä oikein keksi mitään muutakaan syytä. Oikeastaan olen aika piittaamaton kaikille terveysvinkeille koskien ruokavaliota, liikuntaa, nautintoaineita j.n.e. Ainoa ohjenuora on oma sisäinen taipumus tehdä kaikkea kohtuudella, niin syntiä kuin synnittömyyttäkin ...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tuo velipoikani "sairauksien perustotuus" (ks. aloitus) on sellainen, että sen suosisi olla jokaisen terveyskeskuksen odotushuoneen seinällä..

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194516-kaks...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#7

>Oikeastaan olen aika piittaamaton kaikille terveysvinkeille koskien ruokavaliota, liikuntaa, nautintoaineita j.n.e. Ainoa ohjenuora on oma sisäinen taipumus tehdä kaikkea kohtuudella, niin syntiä kuin synnittömyyttäkin ...

ooo

Eikös Arvo Ylppö puhellut myös samaan sävyyn.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kuuntelin kerran Arvo Ylpön pohdintaa siitä, miksi mies eli niin pitkään:

Lääkärinä Arvo Ylpö epäili pitkän ikänsä ja rautaisen terveytensä johtuvan siitä, että nuorena poikana hän tienasi mukavan lisäansion aikoinaan Toijalassa, pyydystämällä rottia (häntäpalkkio): "sain silloin viemäreissä rautaisannoksen erilaisista taudinaiheuttajista ja se on todennäköisesti vaikuttanut kehoni puolustuskykyyn".

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ...... juon säännöllisesti piimää, kefiiriä ja muita maitohappotuotteita......

ooo

Munaankohan nyt itseni kokonaan, mutta minulla on ollut sellainen käsitys että maitohappobakteereja ei ole maitotuotteissa, vaan ne ovat bakteereja jotka hajottavat maidon bakteereja ja niitä on esim hapankaalissa ja muissa hapatetuissa tuotteissa ym.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Etpä munaa, mutta juon kefiiriä ja piimää siitä huolimatta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Oikein.
Tulkitsen asian niin että käsitykseni on oikea.
Minäkin juon kefiiriä ja erityisesti kirnupiimää (= pett viroksi), jota täällä saa pusseissa (pakkaus on käsittääkseni halpa), Suomessa on tainnut kirnupiimä käydä harvinaiseksi. Juon myös hapankaalimehua, keskiolutta ei enää 35 vuoteen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #13

Virosta ja Venäjältä löytyy sentään oikea kefiiri, normaalihintaan. Juppisuomessa tarjolla on ainoastaan hinnakasta kefiiriä "juotavana välipalana" (onneksi Kostamus on lähellä):

https://www.valio.fi/tuotteet/artikkeli/valio-kefi...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #14

Nyt täällä on alettu myös myymään käsittelemätöntä ( siis homogenisoimatonta ja pastöroimatonta maitoa, sitäkin pusseissa) maitoa. Otin yhteyttä tuottajaan ja kysyin kuinka monta päivää maito on kaupan hyllyllä. Vastaus oli n. 4.

Eikös Suomen maitoja myydä pari viikkoa vanhoina.
Me haemme maitomme suoraan lypsylämpimänä naapurikylästä navetasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Minä join ennen piimää ruokajuomana, mutta nykyisin kaikki piimät maistuvat pahalle mielestäni.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Venäläinen kefiiri maistuisi ja maistuu jos on, mutta nykyiset kotimaiset piimät ovat sintua eikä mitään paksua piimää. Ainoa poikkeus on AB-piimä, mutta sekin on vuosien varrella ohentunut.

Piimässä pitää olla edes hiukan makua, jotta sitöä viitsii kantaa kotiin saakka. Join minäkin ennen piimää, mutta nyt en juo em. syistä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #20

Terveysfasistit putsanneet kauppojen piimähyllytkin? Jotain Gefilusta osui käteeni, mutta siinäkin oli tuo termi, jota vältän aina kun voin: "rasvatonta". En usko, että rasvattomalla ruokavaliolla elää pitempään, se vain tuntuu pitemmältä.
Juuri sitten tuota AB-piimää tuli ostettua (näkyy olevan 2% rasvaa). Huoltsikalta voisi saada ABC-piimääkin?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #21

Enpä käytä juuri muuta jugurttia kuin maustamatonta 10-prosenttista. Silloin sen voi maustaa marjoilla ja hedelmillä haluamaansa lopputulokseen. (Jos haluaa välttää rasvaa, voi ottaa vähän vähemmän...)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #21

Tuo gefilus kefiiri (maustamaton) on kerrassaan hyvä, vaikka hieman kalliimpaa eikä sitä aina löydy hyllyiltä. Tehdään muuten Oulussa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Olen minä sitäkin kokeillut, ei se minusta kovin hyvä ollut. Käytän maustamatonta jugurttia.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #27

Makuja onkin monenlaisia. Kuten Alsismin isäkin, olen sitä mieltä, että itänaapurimme (=kaukaasian) kefiirit ovat parhaita. Meiltä on Kostamukseen onneksi matkaa vain tunnin verran...voi meitä syrjäseudun asukkaita, miten ihmeessä te pärjäätte tuolla pimeydessä, Hesan ulkopuolella?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #28

Oletko joskus koittanut vastata stadilaiselle tuohon pärjäämiskysymykseen sanomalla, että "koska meiltä on vain tunnin matka Kostamukseen"?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Mielellään joisin minäkin kaukaasian kefiiriä. Äsken katsoin kokeilisiko paikallista luomupiimä, mutta hinta on ainakin kaksinkertainen niin toistaiseksi jäi kokeilemattaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Saako Ruotsissa vielä långfil. Joskus sitä sai Pohjois-Pohjanmaallakin, oli tosi hyvä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Itse en voi kehua sairauspäivättömyydellä. Kausiflunssat iskevät silloin tällöin. Siltä osin olen kyllä ollut sitä mieltä, että nimenomaan pitäisi lailla kieltää sairaana työhön saapuminen. Tosin ilmeisesti sitä on joka tapauksessa ehtinyt olemaan taudinkantajana jonkin aikaa, joten silläkään ei ole oleellista merkitystä. Mutta paranemisen kannalta oikein ajoitettu lepo on kohtuullisen hyvä vaihtoehto.

Sukuperintönä olen luultavasti saanut jonkin verran hyviä geenejä. Isän puoleinen isoisäni kävi ensimmäisen kerran elämässään lääkärin puheilla 80-vuotiaana... Tai sitten vain terve elämä maanviljelijänä piti kunnossa. Tupakanpoltonkin hän oli lopettanut siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt itse ryhtyä kessua viljelemään.

Eämäntapojen osalta olen ollut noilla Kuikan linjoilla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Myös elämänasenteella ja koko persoonalla on merkityksensä terveyteen. Kun omalla lapsellani 90-luvun puolivälissä diagnosoitiin eräs kenkku sairaus, otin sen varsin raskaasti: muutaman kuukauden kuluttua ruoansulatukseni piiputti oikein kunnolla, ja lopulta käsitin paksusuoleni ärtyneen silkasta stressistä. Jos olisin rennompi kundi, olisin välttynyt siltäkin vaivalta!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kieltämättä jatkuva stressi on yksi pahimpia myrkkyjä terveydelle.

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset