*

Elämä jatkuu

Hei, Koivisto, tule tänne katsomaan!

Joskus 1980-luvulla tuttava pariskunta, Eero ja Henna, olivat lomalla Turkissa. Kun he kävelivät basaarikadulla ja juttelivat keskenään kuului yhtäkkiä huuto: "Hei, Koivisto, tule tänne katsomaan"! Kyse oli nopealiikkeisestä ja lipeäkielisestä kauppiaasta, joka oli nähnyt hieman vaivaa alkeiskielen ja ulkopolitiikan opiskeluun. Huvittuneina tuosta koivisto-nimittelystä he astuivat pieneen kauppaan, jossa roikkui nahkatakkeja. Eerolle tyrkytettiin väkisin takkia samalla kun työnnettiin taskulaskin käteen. Kauppias ehdotti, että Eero löisi siihen oman ehdotuksensa kauppasummasta. Kun Eero löi siihen summan, edelleen huvittuneena ja ilman vakavia ostosaikeita, mies heittäytyi lattialla muka tuskissaan ja sanoi hinnan olevan aivan liian alhainen. Eero pysyi hintaehdotuksessaan, jolloin lähes itkevä kauppias avasi ovet takahuoneeseen. Siellä istui koko perhe mummoineen ja lastenlapsineen: "Minun pitää elättää tätä suurta perhettä ja sinä suomalainen tarjoat vaan roposia hyvästä nahkatakista". Lopputuloksena hyväsydäminen Eero osti nahkatakin, joka myöhemmin joutui kuitenkin kierrätykseen kun se ei koskaan ollut mieleinen saatikka sopiva...

Mitä juuri poisnukkuneeseen presidenttiimme tulee, niin hänellä ja allekirjoittaneella oli yllättäviä yhtymäkohtia:

  • syntymäpäivä 25.11
  • pituus (minulla 193 cm)
  • suuret kourat
  • molemmilta kuoli Äiti kun olimme 10-vuotiaita ja josta jäi järkyttävä muisto avonaisesta arkusta..
  • nuoruusajan satamajätkät; Manu Turussa ja minä Hesassa. Siitä seuraava blogikirjoitus

Satamajätkä - Ahtaaja (blogi vuodelta 2011)

Myös minun mielestäni Mauno Koivisto oli vallan hieno ja tyylikkäästi vaatimaton valtionmies. Sosialidemokraatiksi hän oli poikkeuksellisen fiksu. Harmi, ettei hän 1980-luvulla onnistunut luomaan pohjoismaiden Nordek-talousliittoa (kuten Carl Bildt mainitsi tuoreessa haastattelussaan). Liittyminen EU:hun oli (ainakin minun mielestäni) virhe, mutta erityisen raskas virhe oli tuo liittyminen eurovaluuttaan, johon syyllistyi niin hänen oppipoikansa Paavo Lipponen kuin nykyinen presidenttimme. Olisi ollut kiinnostavaa kuunnella miten vanha ja wisu talousmies olisi fundeeranut tuon euron onnetonta taivalta.

Kepeät mullat hienolle miehelle!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Nordek-hanke taisi kyllä olla 1960-luvulla.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ehkä niin, mutta Carl Bildt kertoi, että alunperin juuri Manu ajoi voimakkaasti pohjoismaiden talousliittoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Nordek-hanke kaatui dramaattisesti viimeisillä kalkkiviivoilla Koiviston puhelinsoitolla Kööpenhaminaan. Kaikki oli jo valmista allekirjoitusta varten, mutta Moskovasta oli tullut tiukka ukaasi Suomelle.

Tanska kannatti Nordekin jälkeen niin sanottua Skandek-hanketta, joka olisi ollut sisällöltään sama kuin Nordek, mutta ilman Suomea. Ruotsi kieltäytyi siitä, sillä Ruotsi ei koskaan ole luopunut ajatuksesta maidemme yhteydestä toisiinsa.

Siitä huolimatta, että Nordek virallisesti kariutui, sen rauniot alkoivat välittömästi kasvattaa versoja ja jo 70-luvun lopulla voitiin todeta, että ilman virallista Nordek-sopimusta likipitäen kaikki oli silti toteutettu. Hitaassa kehityksessä ei vain tarvinnut kysyä enää lupaa Moskovasta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pukataan nyt tännekin kertomus eräästä kokemuksesta, jonka kirjoitin Puheenvuoron puolella, koska se sopii Vapaavuoroon paremmin.

Olin työssä Katajanokalla siinä vaiheessa, kun Manusta tuli virkaa tekevä pressa Kekkosen sairaslomalla. Näin hänet muutaman kerran kävelemässä verkkaisesti matkalla kotoaan Linnaan.

Koiviston presidenttikautena tapahtui kerran mielenkiintoinen episodi, kun olin poikkeuksellisesti jostain syystä varhain aamulla, ehkä ennen seitsemää, ajamassa autolla Kauppatorin kulmalla ja pysähdyin yhtäkkiä päälle kytkettyihin liikennevaloihin. Takaa tuli auto, joka jarrutti kiireisesti ja pysähtyi varmaan millimetrin päähän puskuristani. Katsoin takapeiliin ja huomasin, että Manu ajoi autoa ja Tellervo istui vieressä. Molemmat verkkkariasussa. Auto kääntyi sitten Linnan pihalle, kun ohitimme sen.

Ajattelin myöhemmin, että mitähän olisi tapahtunut, jos hän olisi törmännyt puskuriini ja minä olisin pompannut raivoissani ulos huutaen, että kaikenlaisille sitä ajokorttejakin annetaan, ennen kuin olisin älynnyt kuka siinä ajelee.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Manulla refleksit toimivat!

Juha, onko Sinulla tapana hermostua, vai oletko viilipyttynä ratin takana, mitä tahansa tapahtuukin?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Presidentti autokuskina" tuntuu kummalliselta ajatukselta, vaikka voihan valtionpäämieskin hypätä puikkoihin. Temppu sai kansainvälistä julkisuutta, kun Koivisto kansliansa virkamiesten ryhdyttyä lakkoilemaan ajoi itse Saabilla Munkkiniemeen keväällä 1986.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo tapaus sattui juuri niihin aikoihin, mutta en tiedä oliko se silloin lakon aikaan. Luulen, että presidenttipariskunta oli käynyt lenkillä jossain aamuvarhaisella ennen kaupungin varsinaista heräämistä. Mutta kieltämättä, ei suuressa maailmassa valtion presidentit moista yksityiselämää vietä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #6

Leonid Brezhnevistä kerrottiin juttua, jonka mukaan hän olisi Yhdysvalloissa vieraillessaan hurjastellut sydämensä kyllyydestä Camp Davidin alueella amerikkalaisen kollegansa autolla. Wikipediasta käy ilmi, että Brezhnev vietti USA:ssa kokonaisen viikon kesällä 1973, joten tarinassa saattaa olla totta ainakin toinen puoli.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Neuvostolii...

Jaa että miten tämä liittyy Mauno Koiviston henkilöhistoriaan? Ainakin valtionpäämies-statuksen kautta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Manu ajoi salaa autoa ja sai muistaakseni jotain nuhteitakin tuosta harrastuksestaan. Tapaus josta Juha kertoo oli kai sellainen joksi Juha sitä ounasteleekin.

Ohjasihan Juha Sipilä itse helikopteriakin.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000004892565.html

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Ilmari, sen verran uskallan korjata tekstiäsi äitisi kuolemaan liittyvästä, surullisesta lauseesta.

Toteat, että molemmilta kuoli äiti 10 -vuotiaana; tarkoitat tietenkin, että olitte 10 -vuotiaita, kun äitinne kuolivat.

Eli, korjattuna: Olimme molemmat 10 -vuotiaita, kun menetimme äitimme tai kun äitimme kuolivat.

Näitä kieliopillisia seikkoja korjasin myös ex-puolisoni kielenkäytöstä. Hän on ranskalainen.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kiitos korjauksesta. Todella, olimme molemmat 10-vuotiaita silloin kun tuollainen karmea kohtalo kohtasi. Luin, että Manu erityisesti kauhistui äidinsä näkemisestä avonaisessa arkussa. Niin minäkin. Pahinta oli vielä se tosiasia, että minun äitini kuoli auto-onnettomuudessa ja se kyllä näkyi..loppuiäksi.

Hannu Rautomäki

Suomi on menneisyydessä apinoinut Ruotsia, mutta jätti apinoimatta keskeisimmässä talouspäätöksessä, ja näin sinetöitiin Suomen taloudellinen alamäki.
Lipponen oli tietävinään, että Ruotsikin liittyy ilman muuta euroon, mutta sielläpä järjestettiin
kansanäänestys.
Aina varovainen Koivisto ei todennäköisesti hyväksynyt missään nimessä junttausta, jonka takana ei ollut minkäänlaista tietoa, joten poskensoitoksi ja arpapeliksi meni.

Viite:
https://www.youtube.com/watch?v=7FYpbCPJNy4

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lipposen teesit olivat lyhyesti : Päästään itse isojen pöytien ääreen päätöksentekoon.

Voisiko sitä enää tyhmempi olla !

Suomi toki etsi turvaa lännestä hintaan mihin hyvänsä, joka oli ymmärrettävää sinänsä jatkuvan idän uhka takia. Suomi ei vain ammattiliittoineen sopinut järjestelmään, jossa kilpailukyvystä joudutaan päättämään kansantalouksissa kussakin itse ja vastuullisesti erikseen.

Kekkonen totesi aikanaan : " Jää nähtäväksi, onko Suomella malttia vaurastua"

Ei ollut.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Isäni, mieheni ja vanhin tyttäristäni osallistui aikanaan Mauno Koiviston vaalitilaisuuteen. Isälleni se oli kova paikka ja rohkaistuminen hiukan uuteen ja erilaiseen, kun oli aina äänestänyt oikeistoa. Tyttäreni kävi pyytämässä Mauno Koivistolta nimikirjoituksen vihkoonsa ja sai hän sen Ylpeänä kotona sitä esitteli. Hän pongasi tietysti useita nimekkäitä henkilöitä tuosta tilaisuudesta ja mieleeni jäi omaisteni kertomus Pirkko Liinamaan huomautuksesta:"Tuossa se tyttö taas tulee." Ehkä sai silloin myös Pirkko Liinamaalta nimmarin.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset