Elämä jatkuu

Samettiset pellot

  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Fillaritien muita nähtävyyksiä
    Fillaritien muita nähtävyyksiä
  • Taustalla Hollannin ainoa ydinvoimala Petten
    Taustalla Hollannin ainoa ydinvoimala Petten
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Ala työllistää paljon puolalaisia kausityöntekijöitä
    Ala työllistää paljon puolalaisia kausityöntekijöitä
  • Samettiset pellot
  • Polderin vesisäännöstely aurinkovoimalla
    Polderin vesisäännöstely aurinkovoimalla
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Narsissit olivat jo kukinnan loppuvaiheessa.
    Narsissit olivat jo kukinnan loppuvaiheessa.
  • Samettiset pellot
  • Perinteiset katu-urut (Alkmaar-kaupunki)
    Perinteiset katu-urut (Alkmaar-kaupunki)
  • Samettiset pellot
  • Samettiset pellot
  • Illan isäntä Cor Filius
    Illan isäntä Cor Filius
  • André en Wilma, HARTELIJK BEDANKT!
    André en Wilma, HARTELIJK BEDANKT!
  • Riian vanhakaupunki
    Riian vanhakaupunki
  • Riika, Latvia, 25 astetta Celsius!
    Riika, Latvia, 25 astetta Celsius!

Jo pitkään Päivi-vaimoni toivomuksena oli päästä näkemään entisen kotimaani kukkivia peltoja ja tänä vuonna ryhdyimme tuumasta toimeen: neljän päivän pikamatka Alankomaihin. Halpalennot Tampereelta Riian kautta (airBaltic) maksoivat 220 euroa/henkilö ja perillä varattiin airbnb:n merenrantamökki kolmeksi päiviksi lapsuuteni maisemissa, Pohjanmeren rannalla (Beverwijk/Wijk aan Zee). Samalla järjestin sisarusteni kanssa pienen sukukokouksen, merenrantakävelyn ja äitimme haudankäynnin merkeissä. Mukavaa nähdä ja rupatella pitkästä aikaa (suomalaisäidistämme huolimatta olen meidän sakista ainut, joka älysi aikoinaan muuttaa Suomeen).

Koska olen ollut jo lähes 50 vuotta supisuomalainen, niin ”ulkomaanpellenä” suunnittelin nuo kukkaisvierailut alunperin täysin väärin. Tarkoituksemme oli mennä kuuluisaan Keukenhofiin ja samassa yhteydessä vuokrata polkupyörät vaikkapa Lissen kaupungin läheisyydestä, jolloin olisimme voineet ”rauhassa” ihailla nuo kukkivat tulppaanipellot (narsissit ja hyasintit ovat jo kukkineet loppuun huhtikuun loppuun mennessä, mutta tulppaaniloistoa on silloin parhaimmillaan). Yhteiseen ääneen saimme kuulla, ettei kukaan järkevä hollantilainen enää mene sinne, ”koska alue on täysin tukossa ja siellä teille tulisi lähes pakokauhua kiinalaisten, japanilaisten, saksalaisten, amerikkalaisten ja korealaisten tungossa”. Saimme hyvinkin arvokkaan neuvon, jonka jaen nyt niille suomalaisille, jotka vastaisuudessa suunnittelevat vastaavan matkan: ”menkää polkupyörällä sinne, minne kaikki hollantilaiset menevät eli Sint Maarten:in seutuun; juuri se on maailman suurin kukkaviljelmä keväisin ”: https://www.fluwel.com/land-van-fluwel

Niin otimme junan Beverwijk:istä Alkmaarin kautta pikkuiseen Schagen-kaupunkiin, josta tabletin avulla nopeasti löisimme polkupyörävuokraamon (7-vaihteisen fillarin vuokra: 8 euroa/vrk), jonka jälkeen silmä lepäsi ihanalla maaseudulla. Teimme 24 km:n edestakaisen matkan suoraan länteen (pyöräilytie Sint Maartenszee:heen), jonka tuloksena oheiset valokuvat. Olkaat hyvät!

Koska paluulentomme lähtisi valtavasta Schiphol-lentokentästä jo kello 10 aamulla päätimme yöpyä kohtuullisen lähellä, Aalsmeer-kaupungin ”de Jonge Heertjes”-hotellissa. Sukulaiset nimittäin ennustivat, että lentokenttä olisi aivan tukossa pääsiäislomien takia ja olivat siinä oikeassa. Illalla kun söimme hotellin ravintolassa pihvit, naapuripöydän pariskunta ihmetteli mistä ihmeen maasta ollaan kotoisin kun ”sinä kyllä tilasit pihvit sujuvalla hollannilla mutta sen jälkeen ryhdyit puhumaan aivan ufokieltä tuon vaimosi kanssa”. Tutustuttiin ja kävi ilmi, että André ja Wilma ovat paikallisia aalsmeeriläisiä, jotka saavat elantonsa maan kukkabisneksestä. André järjestää kukkaiskuljetusten logistiikkaa ja Suomikin on yhtenä kohdemaana. Kuulimme, että paikallisesti peräti 20 000 ihmistä työskentelevät kukka-alalla ja että Andrén firman liikevaihto on 1,5 miljardia euroa. Aalsmeerin kukkahuutokauppa on maailman suurin eivätkä sinne turistit pääse, mutta hän lupasi ottaa meidät matkaan seuraava kerta.

Jutustelu luisti niin mukavasti, että jossain vaiheessa André ja Wilma pyysivät meidät mukaan lähistollä tapahtuvaan musiikki-iltaan. Kävi ilmi, että 70-vuotias kukkajalostaja (erikoistunut lumipalloheisiin) Cor Filius järjestää omassa ladossaan aina kuukauden viimeisenä perjantaina avoimen musiikki-illan, jossa ahavoituneet kukkaviljelijät kokoontuvat rennoissa merkeissä, oluen ja elävän musiikin kera. Tällä kertaa esiintyjinä toimivat belgialainen (flaamilainen) sekä itähollantilainen (drenteläinen) laulaja, joiden ote ja ammattitaito vakuuttivat. Näin matkamme sai yllättävän mukavan loppuhuipentuman, samalla kun saimme uudet ystävät. André ja Wilma hämmästyivät ja suorastaan kadehtivat siitä kun kerroin, että meidän kunnassa asuu 8000 ihmistä samalla kun se on pinta-alaltaan noin 150 km pitkä ja 100 km leveä. Hollantilaisille juuri tuo kuulostaa paratiisilta (mikä se onkin). Kutsuimme heidät vastaavuoroisesti kylään.

Paluulento oli siitä mukavaa, että saimme samaan hintaan pienen kaupunkiloman Riikaan. Meillä oli koko iltapäivä ja ilta aikaa tutustua uudestaan tähän mukavaan kaupunkiin, peräti 25 asteen lämmössä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Noin niitä ystäviä saa kun osaa käyttäytyä;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kolmannen kuvan ämyliltä puuttuu toisesta korvasta merkki. Muraaleja soisi myös Suomessa näkyvän enemmän, mutta täällä ollaan niin virkamiesten peukaloruuvissa, että kukaan ei uskalla muraalille lupaa hakea. Jos hakee ei sitä koskaan saa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Schagenissa teimme varsin yllättävän havainnon: torilla sikäläinen kauppias tarjosi myyntiin kasvihuonemansikoita (joiden makuunautinto oli suorastaan nollatasoa..) ja mies, kauppateon yhteydessä, ihmetteli mitä kieltä puhun Päivini kanssa. Kun kerroin tulevamme Suomesta mies tokasi siihen: "Minähän olen suorastaan ylpeä Suomesta!". Kun kysyin ystävällisesti hieman tarkennusta siihen, torikauppias vastasi: "Suomi on ainut EU-maa, joka osaa hoitaa energiakysymystä oikein!". Samalla hän haukkui kotimaansa siitä, ettei se ymmärrä vieläkään ydinvoiman päällä ja näyttää uskovansa, että homma hoituu tuulivoimalla ym. Kiinnostava kommentti, sanoisin, josta olen pitkälti samaa mieltä. Hollannilla on sentään vielä jonkin verran omia kaasuvarantoja, mutta erityisesti Saksa on Euroopan "likainen mies" sikäläisten vihreiden virhearvioiden seurauksena..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Väitän, että Hollanti on likaisempi tai vähintään yhtä likainen kuin Saksa. Ja yllätys yllätys Luxenbourg on Euroopan likaisimmasta päästä. Ruotsi on puhtainpia, kiitos velhon ydinvoimapäätöksen (piti loppua, mutta loppua ei näy) ja runsaan vesivoiman.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Väitän sikäli vastaan, että juuri Saksa on (rusko)hiilen ykköskäyttäjä Euroopassa. Sakemanneille meni sen lisäksi puput housuun Fukushiman jälkeen ja viimeisetkin ydinvoimalat kohta suljetaan...surkea kehitys.

Hollannin energia on pitkälti vielä oman maakaasun (Pohjanmeri sekä Groningen-lääni) sekä Rotterdamin tuontiöljyn varassa, joskaan maakaasu ei enää riitä pitkään..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Mutua, ja maakaasu on hiilen kannalta aivan sama kuin ruskohiilikin. Ranska 0,007 sen sijaan on isoista maista puhtaimpia, juurikin ydinvoimansa ansiosta.

Jos EU:n keskiarvosuhdeluku on vaikkapa 0,009 se on Saksalla 0,011 ja Hollannilla 0,012 Kiinalla se on yllättävää kyllä myös pienempi kuin Saksan ja Hollannin eli 0,009. Ruotsilla luku on 0,005 ja Suomella 0,010

USA:n luku on korkein eli 0,019 mikä on hiemaan enemmän kuin Luxenbourgin 0,018

Mitä hyötyä näistä luvuista per capita sitten on? Minusta pitäisi katsoa myös mitä maahan tuodaan ja mikä on tuonnin sisältämä hiililuku.

Kiina hyötyy siitä, että siellä on ihmisiä runsaasti. Isotkin päästöt jakautuvat siihen populaatioon tasaisesti.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel Vastaus kommenttiin #8

Näitä valtavia avolouhoksia et kuitenkaan löydä Hollannista, mutta Saksasta sitäkin enemmän:

https://www.google.com/search?q=braunkohle&source=...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Tiedän;) mutta luvut kertovat tilastoarvon.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Heti vapun jälkeen kukkien latvat leikataan poikki, jolloin energia paremmin varastoituu kukkasipuliin (varsinainen kauppa- ja vientituote). Siksi kannattaa ehtiä ajoissa mikäli haluaa nauttia kukkaloistosta.

Muistan hyvin miten 1960-luvulla tienasin Bart-kaverini kanssa mukavat taskurahat kun latvattiin nuo kukat käsin. Niistä tehtiin komeita kukkanauhoja, joita myytiin autoilijoille. He laittoivat sen etuikkanan alareunaan, sivupeilistä kiinnitettynä toiseen sivupeiliin. Kun kyselin käytännön perään, niin kaikki sanoivat sen loppuneen joskus 1970-luvulla.

Nyt se tapahtuu näin:
https://www.google.com/search?biw=1920&bih=937&tbm...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mukuloistahan perunoistakin maksetaan, eikä kukkasista.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mies voi lähteä Hollannista mutta Holl...

- Hah hah; älkää luulkokaan että sortuisin noin kulahtaneeseen sanontaan!

Pari kertaa olen Alankomaissa käynyt ja nautinnollisin kokemus on tämä: kun Amsterdamissa on nähnyt kaksisataa polkupyöräilijää, ei todennäköisesti ole kohdannut vielä ensimmäistäkään kypäräpäätä. Se on jotenkin sellainen... vapauttava kokemus! Tuhanteen fillaristiin saattaa jo mahtua jokunen kypäränkäyttäjäkin.

Viimeksi ihastuin hotellivirkailijaan, ja tunne oli ihan varmasti yksipuolinen.

Michael Portillo (Yle Teema Fem 1.5.) matkusteli junalla Delftiin, Rotterdamiin ja Utrechtiin, ja havainnoi Hollannista juuri sitä jossa maa on parhaimmillaan: rakennettua miljöötä. Onko siellä oikeastaan mitään varsinaisesti luonnollista, kun maaperä on tuulimyllyjen ja puukenkien avulla vallattu mereltä? Eivätpä taida geometriset kukkaniitytkään olla ihan luomuviljeltyjä?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hollantilaiset ovat suoraselkäistä kansaa, myös kahvipaahto on hyvin suomalaiseen makuun sopivaa. Minulla ei ole pahaa sanottavaa hollantilaisista. Ostan myös tulppanisipulit suoraan sieltä. Tiesittekö, että Suomesta viedään laivalastettain kasvuturvetta Hollantiin. Varmaan niille kukkapelloille menevät, joten luulisi sitten suomessa hyvin myös kasvavan, kun pääsevät samaan kotoiseen turpeeseen kasvamaan.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Minä ostan usein talviaikaan hollantilaisia terttutomaatteja, espanjalaisista kun olen saanut huuliin rohtumaa.

Käyttäjän SeijaSiskoHakkanen kuva
Seija-Sisko Häkkänen

Pyöräilytavat ihmetyttivät minuakin, kun kymmenisen vuotta sitten kävin Amsterdamissa.

Kypärättömyyden lisäksi amsterdamilaisten pyöräilyasut olivat kovin erilaisia kuin täällä Suomessa.
Amsterdamissa saattoi nähdä miehiä pyöräilemässä puku päällä, salkku ohjaustangolla heiluen ja naisia pyöräilemässä kapeissa hameissa ja korkokengissä. Hyvin ajo näytti sujuvan näissäkin vaatteissa.

Erikoinen näky oli myös Amsterdamin päärautatieaseman pyöräparkki, jossa polkupyöriä oli melkein
silmänkantamattomiin kolmessa kerroksessa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tämä vielä. Hollanti on vanhaa kunnon kristillistä Eurooppaa, ja siihen kuuluvat hienot kirkkourut ja taitava muusikko. Säveltäjä on saksalainen, mutta se jotenkin sopii tähän yhteyteen:

https://www.youtube.com/watch?v=ZQmMUvPPsjs

Uskomattoman modernilta kuulostava urkuteos 1700-luvulta - kuin fuusio-jazzia!

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Iiro Rantala esiintyi vuosikymmenen alkupuolella Turun Henrikinkirkossa ja esityksen nimi tai ainakin teema oli, oliko Bach jazz-muusikko. Kyseistä tapahtumaa google ei löytänyt, mutta erään toisen konsertin kuvauksen alku: "Konsertti alkaa J.S. Bachin musiikilla, " Hän on Iiron mielestä ensimmäinen jazzmuusikko.""

Die Kunst der Fugen, https://www.youtube.com/watch?v=Lrb0dHKJBR4 kommenteissa on aika hyvä: "not every musician believes in God, but every musician believes in Bach"

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tässä jazzia Bachin tapaan, varsinkin kohdasta 1:15 eteenpäin. Kyllä svengaa hienosti!

https://www.youtube.com/watch?v=6dDBrpCL5Qk

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Taas on tulppaaneissa turvallaan iloinen Andersson:), kyllähän tuo väriloisto pitäisi nähdä. Yhdessä kuvassa taitaa olla kastelukanava?

Taannoin TV:ssä esiteltiin Hollannin tulppaanikupla, netistä siitä löytyi tämä:

https://teknokekko.vuodatus.net/lue/2007/09/1636-1...

ja with love joulupukille joulumuorilta

https://www.youtube.com/watch?v=dcRu2A1PZZI

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Rakkaudella Seijalle. Löysin lompakosta kuvan ja kun katsoin sitä, kuva alkoi soimaan...

https://www.youtube.com/watch?v=QGHgT--OsAA&fbclid...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Neljä vuotta on jo tuostakin kuuden tonnin kurahousuista.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kun lähtöaamuna tilattu taksimme saapui klo 7:30, juttelin matkan aikana vanhemman taksikuskin kanssa seuraavasti: "Silloin kun Hollannista Suomeen lähdin vuonna 1970 hollantilaisia oli 11 miljoonaa; nyt teitä on kuulemma jo yli 17 miljoonaa". Tohon kuski vastasi: "No, jaa...eiväthän nuo kaikki ihan hollantilaisia olekaan". Mies kertoi, että ensimmäinen ja toinen sukupolvi maahanmuuttajista tulivat tekemään työtä ja integroituivat aika hyvin, "mutta jostain ihmeen syystä kolmas sukupolvi tuottaa paljon vaikeuksia: radikalisoitumista, eläminen tukien varassa, rikollisuutta jne". Kiinnostava ja samalla huolestuttava kommentti.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Täytyy ihailla Hollannin, Tanskan ja Japanin kaltaisia maita, jotka ovat kyenneet kehittämään korkean elintason, vaikka omasta takaa ei ole juuri mitään luonnon resursseja.
Kova työnteko auttaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hollannilla on viisataavuotinen siirtomaamenneisyys. Ei ole Amsterdamin rakentaminen ollut resursseista kiinni!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alankomaiden_siirtomaat

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Siirtomaista kahmitut varat on käytetty aikoja sitten.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Kiitos kaunis sinulle Ilmari ihanista kuvista, joita kerrankin oli vielä riittävästi.
Olen jo haaveillut minäkin monta vuotta käyntiä Hollannin kukkapelloilla, jotka hurmaavat aina väreillään ja niitähän riittää vielä kilometrikaupalla..

Viime käynnistämme on jo useita vuosia aikaa ja välillä katselenkin haikeana omia kuviani, tosin myöskin Amsterdamin viehkoja kanavanrantoja ja erikoisia taloja. Keukenhofia en niinkään kaipaa, kun siellä oli niin paljon väkeä ja bussilla meno sinne ja takaisin oli niin uuvuttava kaikkine jonoineen ja kun vielä sattui olemaan harvinaisen lämmintä. Turistit ne pilaavat paljon eloa ja oloa, kun heitä/meitä on aina yksinkertaisesti ihan liikaa liikkeellä.

Amsterdamin hienot museotkin jäivät melkein kaikki väliin, kun jonot kiemurtelivat satojametrejä pitkinä ihmismerinä. Parasta onkin vuokrata auto ja ajella maaseudun hiljaisilla teillä ja ihailla näitä tulppaanipeltoja ihan rauhassa.

Tulevaisuudessa jälkipolvemme eivät taida saada enää samoja rauhan ja hiljaisuudenkin kokemuksia, kuin mitä me vanhempi väki aikanaan saimme kokea, jopa tunnetuissakin turistikohteissa. Joten jotain hyötyä on tästä vanhasta iästäkin ollut:)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Hienot ihanat kuvat, kiintosa monipuolinen teksti ja sinun kiva tyyli, niin ja keskustelu hauska, kiitos ❤

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hienoja otoksia. Schagenissa tuli käytyä kolme vuotta sitten. Valitettavasti kukkaloisto oli silloin ohitse. Heinäkuussa kolmeksi päivää Rotterdamiin, jossa ovat Nord See Jazz festivaalit. Samalla tarkoitus pyörähtää Belgiassa, joka on jäänyt itselle varsin tuntemattomaksi. Vinkkejä otetaan vastaan.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Belgiassa ilman muuta upeat Gent ja Brugge; sen jälkeen vaikkapa merenrannan Blankenberge tai Oostende. Brysselin jättäisin väliin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Brugge ja Gent valittu. Kiitos!