Elämä jatkuu

Kaikki blogit puheenaiheesta Runo

Pimeä juttu

Pimeä juttu

 

Pimeästä piilostaan

luki lapsi lorujaan

jokellellen jotain sopertaenkin somaa

lapsen kielellä sanoen

jotain lapsen omaa

ymmärrystä anoen.

 

Vain seinät korvillansa kuulivat

lausunnaksi yksinäisen lapsen

tietysti ne luulivat

seinät kaiken nähneet jo on

tietävätkin lapsen kohtalon.

 

Viattomuuden kieltä

tuli lapsen suusta sieltä

jokellellen omiansa luki

nukellensa kesämekkoa hän puki

Kaksi karvaista yhteen lyö

Kainuun ja Paltaniemen suuresta pojasta, valtakunnan ykkösrunoilija Eino Leinosta, kiertää tässä maakunnassa edelleen monenlaisia kertomuksia. Tässä eräs sellainen:

Finlandia monikulttuurisin sanoin

 

Monikulttuurisuudesta voinee näin Suomen itsenäisyyspäivänä sanoa jotain kaunistakin? Ainakin Lloyd Stone sanoi joitain kaunista ja monikulttuurillista:

https://

 

 

Hauska runoilta

Huomasin tuossa jossain vaiheessa kesää Kapinarunokeräys 3:n ja tein seuraavanlaisen runon itsekin ja lähetin runokeräykseen.

https://www.tyovaenperinne.fi/?p=2564

Ei suomi ole sama maa, mihin synnyin minä.

Nyt kuulutaan me Eurooppaan, näennäisitsenäisinä.

Ne myivät koko kotimaan, ja huijasivat kansaa.

Korruptiopoliitikot, ja lakeijansa.

En omakseni tunne enää, tätä maata lainkaan.

Kun oikeutta hain, minkä vainon perään sainkaan.

Ei tätä maata pelastaa, voi kohta enää kukaan.

Kun globalismi-hulluuteen, lähdettiin me mukaan.

Runo: Elämän äärellä



Lisää runojani löytyy täältä: https://www.facebook.com/aarellarunot/

Helena Nurmikari

Halllahillan haiku

pajunkissoja
korallinen kutitus
karvainen naama

Runo vuoden jokaiselle päivälle

Päivää en sen kummemmin ensin ajatellut. Tasaisen harmaalle näyttää.  Sellaiselle on näyttänyt  jo muutaman päivän. Auringon pilkahdusta odotan.

 

Käteeni tarttui kirja, josta löysin runon maaliskuun kolmannelle päivälle. Tänään olisi isäni 115 -vuotispäivä, anoppini 101 -vuotispäivä ja tänään serkkuni täyttää 69.

 

 

Runon tälle päivälle on kirjoittanut Väinö Kirstinä (s 1936-k. 2007), kirjailija, suomentaja ja runoilija. Kirstinä tunnetaan ennen kaikkea modernista runoudesta.

 

Katajat marssivat tiuhana joukkona

Ja kolmatta päivää odotellessa

Annas kun kurkkaan

sun toiseen silmänurkkaan

siellähän se asuukin naurun pilke

elämäni ilo ja suruni tilke

mitä peliä pelaat

kun minua sä selaat?

 

Kuule minua rakas

likemmäksi tule takas

tässä on hyvä.

Äärellä - Saanko minä tulkita runoja ja lyriikkaa?

Me 1980-luvulla syntyneet luemme varmaan enemmän lyriikkaa kuin runoutta. Huolellisesti tehdyssä rock-musiikissa on parhaimmillaan syvät lyriikat, jotka vertautuvat jopa korkeakulttuuriseen runouteen. Niin – ironisen sävyn taustalla voi nyt erottaa kaiun ennakkoluuloista. Se on tarkoituksellista.

Eräs suomalaisen rock-kappale alkaa seuraavin sanoin:


       Elämän keskipäivässä
       minäkin eksyin synkkään metsään
       aamupäiväin kappaleisiin

Puhuminen hopeaa, runo rautaa

Runo ratsastaa kirjaimilla,

ruoskii sanoillaan

suutelee riimeillään hellästi kipeitä jalkojasi.

Runo ei ruostu

eikä sille ole luotu ujon osaa

runoni tuijottaa silmiisi korviesi kautta.

 

Runo poistaa varmistimen kidasta

ja sanoo ääneen totuuden

runon ääreen voit aina palata ja kelata sitä.

Runo kuulijakuntaa omaa halajaa,

jos se ei vastakaikua saa

se lähtöruutuunsa kiltisti palajaa.

 

Runo on tyhjä tai maho, jos se ei toimi

tai sitten sanoma pääsi vain tilapäisesti loppumaan,

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä