*

Elämä jatkuu

"Elävä kala ui veden alla"

Otsikon suomenkielinen lause on periaatteessa sellainen, että niin unkarilainen kuin mordvalainen voisi sen, mutkan kautta, vielä ymmärtää. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Santeri Junttila kertoo, että kyse on kantauralilaisesta muinaislauseesta.

Harvoin kuulee näin mielenkiintoisen haastattelun kuin tänään Yle ykkösen Tiedeykkösen kautta. Suosittelen!

Santeri Junttilan upea puheenvuoro (kesto 44:46 min)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ja me kantasuomalaisetko olemme kantauralilaisia? Oma sukuni on sukutukimuksen mukaan tullut Ruotsin kautta Keski-Euroopasta. Kuten myös ex-vaimoni suku oli tullut Tsekeistä. Lapset ovat siis enemmän mamuja kuin kantasuomalaisia;)

JPK Jäntti

Ari, ottanet huomioon, että kieli ja genetiikka ovat kautta historian kulkeneet eri reittejä eivätkä ole mitenkään suoraan yhteydessä toisiinsa. Me olemme ilmeisesti molemmat tämän ilmiön aika yleisiä suomalaisia, eläviä esimerkkejä.

Kieliryhmät eivät ole välttämättä geneettisesti erityisemmin sukua ja geneettiset sukulaiset voivat puhua aivan eri kieliryhmien kieliä.

Aivan samoin kuin nykyään meidän "kantauralaisten" yleinen työkieli tuntuu olevan englanti, josta tulee runsaasti lainasanoja kotikieleemme - puhumattakaan rakenteista ja käsitteistä. Tässä ei ole mitään uutta historiallisesti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Hyvä pointti, olen samaa mieltä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun kuuntelet Junttilan esitelmän niin huomaat, että kantasuomi syntyi alunperin suunnilleen viron seudulla. Santeri Junttila puhuu kantasuomesta, kantabaltiasta, kantauralinkielestä, kantaskandinaavinkielestä jne. Kantasuomalaiset eivät siis ole puhtaita kantauralilaisia, mutta kiinnostavaa oli kuulla, että sana hämäläinen tarkoitti aikoinaan "tummaa ihmistä" eli saamelainen. Tämä nimitys siis syntyi silloin kun kantasuomea puhuvat saapuivat aikoinaan etelästä Suomeen ja kohtasivat nykyisen Hämeen seudulla alkuperäiset saamelaiset. Aina oppii kun kuuntelee tiedeykköstä...

Sana rieska on esimerkiksi kantabaltia ja tarkoitti tuoretta maitoa, mutta myös tuoretta leipää. Junttila mainitsee lukuisia muita, kiinnostavia esimerkkejä. Sana "metsä" on myös baltilaista alkuperää ja tarkoittaa välimaastoa (kahden asutuksen tai kylän välillä oli aina "metsää"). Latinankielen medium ja venäjänkielinen mezhdu ovat siihen sukua, Junttilan mukaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Seisoo sana, kuin pa**a Junttilan tuvan seinässä ja siinä oli paljon metsää välissä. Vierastan sanontoja kantasuomalainen tai kantajotain, vaikkapa kantapeikko kapiainen jo armeja-aikoina oli minusta turhaa puhetta.

Sen mukaisesti me olisimme nyt kapiaisia ja mamut alokkaita ja varusmiehä, riippuen siitä olisiko valantehneitä vai eivät;)))

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ymmärsin Junttilan esitelmästä, että nuo "kanta-"alkoiset termit ovat lähinnä kielitutkijoiden käyttämät käsitteet. Siksi en niistä hermostunut vaan kuuntelin suurella kiinnostuksella miten meidän nykykielemme on kehittynyt ja mistä monet ilmaisut ovat peräisin. Santeri Junttilan ulosanti on hyvä ja eloisa. Siksi, edelleen, suosittelen kuuntelemista eikä se viekään kuin vajaat 45 minuuttia meidän kiireisestä elämästämme..

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #4

Uskotaan uskotaan, kuuntelen huomenna.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kuunneltu on ja olihan siinä muutama kohta hyvääkin. Kaipasin kuitenkin syvempää otetta asiaan, tiederadio oli minusta aika pinnallinen raapaisu asiaan ja aika paljon toistoa sekä takeltelemista. Asia kylläkin avautui hiukan, mutta se villakoiran ydin selvitettiin, mutta kaikki muu jäi vielä seuraavaan ohjelmaan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Täytyy kysyä unkarilaiselta että ymmärtääkö "Elävä kala ui veden alla".

Miten sanotaan saksaksi "kantauralilaisesta muinaislauseesta", Es geht um kantauralilaisesta muinaislauseesta?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mikäli kiinnostaa miten tuo lause menee unkariksi niin kuuntelepa kohdassa 38:45 min.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Japanin kielessä on sattumoisin monia yhtäläisyyksiä suomen kielen kanssa myös. Niitä on sekä kieliopissa, lauseenrakenteissa että sanastossa.

Sanaston kohdalla yleinen vitsi on "juopunut ihminen" eli japaniksi "yopporatta hito", jonka suomalainen voisi hyvin tulkita "hiton juopporatiksi". Tämä ei kuitenkaan ole mikään "kana kusi takanasi" -huuli, vaan oikeasti japaniksi usein käytetty ilmaisu.

Vastaavasti japanin "kiri kiri" tarkoittaa suomeksi suurin piirtein "juuri ja juuri", japanin "kasane" tarkoittaa samaa kuin suomen "kasa" tai "kumpare", japanin "tawara" tarkoittaa "riisisäkki", "hana" on "nenä", "ichi" on "yksi" j.n.e.

Japanin genetiivi ilmaistaan substantiivin päätteeksi liitettävällä "no"-päätteellä, kun se suomessa on pelkkä "n". Muutoinkin japanin kielessä ei ole indoeurooppalaisten kielien tapaan kovin paljon prepositioita, vaan paikallismuodot ilmaistaan samalla tavoin kuin suomessa, eli substantiivi genetiivissä ja sen perään paikkaa ilmaiseva partikkeli. Esimerkiksi suomen "istuime(n) y(llä)" on japaniksi "isu(no) ye(ni)".

Japanin kielessä on myös lauseenvastikkeenomaisia verbimuotoja, joita pidetään tyypillisinä nimenomaan suomen kielelle. Esimerkiksi "riisisäkkiä ottamassa" on japaniksi "tawara(o) tomarimasu" ja "riisisäkin otettuaan" on "tawara(o) totte". Huomionarvoista on myös tuo "o" partikkeli, joka vastaa tässä yhteydessä suomen partitiivipäätettä "a" tai "ä".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Niin ja on meillä joitakin yhteisiä sanoja viikinkien kielen kanssakin. Sunudagur=sunnuntai ja käytössä yhä Islannissa. Tuna=kaupunki ja tuo sana on Snappertuna sanassa jne. Sanoja on tullut kautta aikain eri tahoilta. Yhteyttä viikinkien kieleen olisikin kiinnostavaa tutkia ja tietää enemmänkin. En vielä kuunnellut tuota tiederadiota, ehkä siinä voisi olla jotain.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juu, ja kuten Santeri Junttila myös kertoi: Turku tulee muinaisvenäjän "turgu"-sanasta, joka tarkoittaa kauppapaikka/tori. Siitä sana sittenkin siirtyi Ruotsiin: torg.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset