Gulo gulo piipahti kanalassamme
-
Ahman ateriajälki (kana hautoo jo uutta sukupolvea, ns. "muina kanoina") -
Tuosta pienestä sivuovesta Gulo gulo pääsi sisään (nyt pidetään öisin kiinni) -
Kompostorin alakulman pienestä reiästä yllättävän iso ahma pääsee sisään ja ulos. -
Kolme entistä kanaa odottamassa ahman tuloa metsäaukeamalla (neljännen kanan ahma söi jo kokonaan).
Meidän korpitilallamme on pieni kanala, jossa tähän asti eli kymmenkunta maatiaiskanaa. Viime päivinä meillä on ollut kunnioitettu ja varsin arvokas vieras (MMM:n korvaushintavaatimus 16 500 euroa), joskin alunperin uskoimme tämän kuokkavieraan olevan kettu tai mahdollisesti minkki. Sitä viimeistä vastaan viritimmekin, vielä eilen illalla, minkkiloukun, koska kahtena yönä peräti 4 kanaa oli tapettu.
Tänä aamuna, neljän maissa, bordercollie Walma herätti meidät ja kun laskin sen ulos vauhti-Walma hyökkäsi välittömästi ulkokompostorin kimppuun (kirjoitin sen rakentamisesta käytännönläheisen blogin). Vanhasta pakastimesta tehty kompostori seisoo neljän harkon päällä ja sen avonainen pohja on tehty vahvasta teräsverkosta, jotta kompostointiin tarvittava ilma kunnolla kiertää. Muuten talvikompostorimme on verhoiltu tuppilaudoilla.
Kompostorin alla olevasta tilasta kuului möreä-ääninen bassomurahdus Matti Salmisen tapaan ja kun hieman koputin kompostorin seiniä livahti yhtäkkiä musta hahmo esiin, joka samantien ja vauhdilla pakeni paimenkoiraamme. Silloin tajusin sen olevan ahma (Gulo gulo) ja komensin Walman välittömästi takaisin. Kun seisoin, yhdessä Päivi-vaimoni ja Kari-vieraamme kanssa, edelleen ihmettelemässä moista harvinaisuutta, huomasimme suurella hämmästyksellä, että kyseinen ahma syöksyi takaisin kompostorin alle. Sain sen sieltä uudestaan pois, jonka jälkeen se pakeni lopullisesti metsään.
Aamulla soitin Luken eli Luonnonvarakeskuksen petotutkija Samuli Heikkiselle (tuttu mies maaseutusihteerin työajaltani) ja tein hänelle ilmoituksen tästä varsin luotettavasta petohavainnosta. Samuli kirjoitti tiedon sekä sijainnin ylös ja vahvisti, että ahmoja on valtakunnassa noin 250 yksilöä. Hän suositteli, että ottaisin nuo ahman aiemmin tappamat kanat pois kompostorista, koska ahma, raadonsyöjänä, tulisi väkisin uudestaan raatojen hajun perusteella. Niin teinkin ja nyt nuo kanaparat makaavat korpimetsän keskellä odottamassa viimeistä ateriaa.
Korpielämä on kaikkea muuta kuin tylsää vaan täynnä elämyksiä! Minulle tämä oli jo neljäs kerta, että sain nähdä ahman ja olenkin varsinainen onnenpoika, koska useimmat eivät koskaan näe ahmoja elämänsä aikana.
PEDOISTA JA POROISTA (blogikirjoitus vuodelta 2012)
MAATIAISKANAMME (kolme blogia vuodelta 2012)
AHMA MURISEE! (suomussalmelaisen luontokuvaajan, Hannu Hutun VIDEO/kohdassa 0:13 min)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)
Sääli kanoja ja onnittelut ahmalle;)
Samuli Heikkinen (Luke/Oulu) kertoi aamulla minulle, että vaikka ahma onkin arka ja varovainen (jonka takia sitä harvoin näkee) niin siitä huolimatta se on tavattoman utelias. Koiran kimppuun se kävisi ainoastaan silloin kun on ajettu pahasti nurkkaan (ilves on se peto, joka eniten tappaa pihojen kissoja ja koiria; susi hyvänä kakkosena poronhoitoalueen ulkopuolella).
Omasta työstäni muistan, että ahma kykenee ainoastaan tappamaan poroja ym silloin kun on paljon lunta (eli helmi-/maaliskuussa). Ahma on siis paljon enemmän raadonsyöjä kuin tappajaa, olkoonkin, että juuri kevätttalvella se on Lapissa ja Pohjois-Norjassa porojen ykköstappaja.
Ahma&Korppi = "Luonnon Lassila&Tikanoja"
Pohjois-Amerikan intiaanit pitivät aikoinaan ahmaa ("karkajou") niin salaperäisenä ja ovelana eläimenä, että uskoivat sillä olevan maagisiaa voimia ja taitoja.
Ahman ikivanhat suomalaisnimet: osma, osmo, kätkä ja kamppi.
Meillä noita maatiaiskanoja (itä-suomen punainen) myöskin. Ksnala on meillä yöt päivät auki,kanat laiduntavat vapaina/kesäisin, nuorikotkin 8vk:n ikäisestä lähtien, siis meillä syödään aivan oikeita vapaiden kanojen munia.
supikoiran joskun olen nähnyt(ampunutkin), kettuja tuolla pellolla mutta vahinkoja ei ole syntynyt. Olisiko syy, että kanojen orret ovat 80-120cm korkealla?
Meillä orret ovat peräti 160 cm korkeudella ja kanala on aina auki (mutta tästä lähtien öisin kiinni).
Miten kanat eivät lähteneet vihulaista karkuun, ovatko ne niin sikeäunisia, vai miten ahma sai ne kiinni? Ahma on nätti, mutta oikeastaan aika pelottavankin näköinen eläin.
Katselin kiinnostuneena kuviasi, myös vanhoja blogejasi. Kyllä nuo kukot ovat niin kauniita! Ei ihme, että kanat ahkerasti munivat:)
Kommentoi 10 kommenttia