Elämä jatkuu

Volgan vanha uittokulttuuri

  • Kertakäyttöinen beljana-proomu, myötävirralla etelään
    Kertakäyttöinen beljana-proomu, myötävirralla etelään
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Rakentaminen alkoi lähes aina talvella, jään päällä.
    Rakentaminen alkoi lähes aina talvella, jään päällä.
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Volgan vanha uittokulttuuri
  • Museon pienoismalli
    Museon pienoismalli

Uitto on ollut Suomessa tärkeä ja edullinen kuljetusmuoto, mutta niin näytti olevan tsaarinaikaisella Venäjälläkin. Näköjään aina oppii uutta itänaapurimaasta, etenkin silloin kun katselee sikäläisiä dokumenttiohjelmia (minulla on kotona tricolor-satelliittitarjontaa).

Kun meillä uitto tehtiin irto- tai nipputavarana, niin Volgan uitto tehtiin hieman järeämmin. Uittotavarasta rakennettiin kertakäyttöinen, valtava proomu (Beljana/Беляна), jonka kulku oli vain yksisuuntainen: myötävirralla etelään, lähinna Astrahaniin. Siellä beljanat purettiin ja saha- ym.tavara myytiin joko vientiin tai kotimaan kulutukseen.

Beljanat rakennettiin raakapuusta, jota ei tervattu (siitä nimikin: "valkoinen kaunotar"). Koko rakennelma oli sen verran vahva, että se kesti matkan, mutta silti sen verran heikko, että se voitiin helposti purkaa. Beljanan perässä roikkui köyden jatkona raskas laaha-ankkuri, jonka avulla suuri proomu pysyi keskellä jokea ja paremmin kurssissa. Valtavat beljanat kelluivat Volgalla (ja sen sivujoilla) lähinna 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa. Viimeinen beljana tehtiin/purettiin vuonna 1926.

Nizhnyi Novgorodissa sijaitsee jokilaivaston museo (Музей речного флота Волжской государственной академии водного транспорта), josta voi käydä ihailemassa tätä erikoista uittokulttuuria.

 

Aiheeseen (väljästi) liittyvä blogi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mitä olisikaan minun elämäni, jos en tätäkään tietäisi?

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Siinäpä se! Ajattelin silti, että tämä voisi olla kiinnostava joillekin "metsien miehille/naisille". Olihan meilläkin komea uitto- ja tukkilaisjätkäkulttuuri.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Kiinnostaahan se minua paljon, anteeksi tuli sanottua tylysti. Minähän rakastan Volgan lauttureita ja Repiniä yli kaiken.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #3

Tässä olisikin "Volgan lautturit":

"Hey, Uhnem!" Feodor Ivanovic Chaliapinin esittämä:

https://www.youtube.com/watch?v=lBLlJb9tOJY
Эй, ухнем! Шаляпин Фёдор Иванович.wmv

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #12

Hieno laulu, mutta se ei sittenkään kuulu näihin beljana-laivoihin kun ne menivät leppoisasti myötävirtaan, ilman ihmisten (lauttureiden) vetovoimaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #12

Ei kuulukaan, mutta Ari Alsio kertoi kommentissa, että "rakastaa Volgan lauttureita ja Repinia", niin laitoin sen takia.

- Mutta nuo beljanat on tosi mahtavat! Ei kai ne rannassa rakentaneet koko proomua?!

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

No hyvät ihmiset, ei se uitto ole vielä loppunut täälläkään. Näin Joensuussa Pielisellä laivan vetävän tukkeja hiljattain. Otin kuviakin uitosta, mutta eihän niitä näihin kommentteihin todisteeksi voi laittaa ;D

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #9

Juu, näen itsekin pari viikkoa sitten vielä jokusen uittonipun Kuopion alapuolella, mutta uiton huippuajat menivät jo aikoja sitten. Nyt kuljetus tapahtuu lähes yksinomaan junilla ja rekoilla.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #11

ILMARI

Täytyy todella ja valitettavasti todeta että vain rekoilla ja junilla ,vaikka Suomi on EU jäsen ja sitoutunut EU liikennestrategiaan

(http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...
jota edistetään ,kestävän kehityksen ,ilmasto muutoksen ja energiatalouden takia .

Suomi kuitenkin käytännössä on eronnut EU liikennepoliittisista tavoitteista jo vuonna 2007 kun aloitti liikenteessä pelkän raide ja maantieliikenteen kehittämisen ja alkoi kehittämisen pelkällä ”Suomi on saari” mallilla, ja tietoisesti jätti järvi suomen vesiliikenteen vuonna 68 valmistuneen Saimaan kanavan varaan. Tämä malli hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2011 .
www.vesitiet.fi

mm Ruotsi on jo muuttanut oman kuljetusmallinsa :”nearest port is best port” malliin jossa EU liikennestrategian mukainen kehittäminen on otettu huomioon ja aloitettu uuden sisävesiliikenne mallin infran rakentaminen
www.vesitiet.org
++++

Meillä ei ole otettu kotimaista ja monikansallista sisävesien yksityistä kehittämistä vielä todesta, vaikka uutta älyliikennettä kehitetään niin sitä kehitetään ilman vesiliikenteen EU liikennestrategista mukaan ottoa www.its-finland.fi

more to read from container / minicontainer / EU el-trucking requirements
http://www.iff.fraunhofer.de/content/dam/iff/en/do... as from page 16

From the vessel that has been invented in Finland for above transport needs and developed with Fraunhofer institute in Germany.

http://mallioikeus.prh.fi/mallinet/mayksi.htx?maid...

inland navigation ultra light ice going vessel development
https://www.ptj.de/lw_resource/datapool/_items/ite...
pages 165-179

http://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/INSR15...
http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/eu2020...
http://www.keskisuomi.fi/filebank/1305-saaristosem...
http://kareliaklubi.com/KareliaKlubiLehti/011/023.pdf
http://media.wix.com/ugd/9247af_9a8d90b050fb44af8d...
http://media.wix.com/ugd/9247af_9a5331030c0f4897af...

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Johan on rakennelmia, työvoima taisi olla siihen aikaan halpaakin halvempaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ilman halpaa työvoimaa tuskin Pietarikaan suolle olisi rakennettu.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Halpa oli työvoimaa siihen aikaan, sehän on selvä, mutta halpa oli kyllä kuljetuskin. Yhden beljanan puukuorma oli jopa 10 000 tonnia (Длина — до 100 метров, ширина — 25 метров, высота — 5 метров, грузоподъёмность — до 10 000 тонн) ja tuollainen massa liikkui pelkästään joen virtauksella tuhansia kilometria. Saattaisi olla nykyhinnoilla taas hyvinkin kilpailukykyinen, ellei rakentamiskustannuksia oteta huomioon..

Matti Korhonen

Volgan lautturit-käsite on yliromantisoitu.
Venäjän ja Ruotsin välisiin ryöstö- ja kostoretkiin on kuulunut suomalaisinaisten ja miesten ryöstö orjiksi Venäjälle, ainakin 10.000 suomalaista on aikanaan viety sinne.
Yleisesti heidän olot ovat olleet tosi kurjat, vain muutamilla on ollut kohtuulliset olot. Yksi kohtalo orjille on ollut joutuminen Volgan lauttureiksi; joen kahta puolen he ovat vetäneet lauttaa yläjuoksulle tyhjänä ja tietyn matkan jälkeen seuraavat lautturit ovat jatkaneet vetoa. Määränpäässä ne on lastattu täyteen ja lautat on ohjattu virran mukan Volgaa alas.
Työ on ollut raskasta ja he ovat pysyneet juuri ja juuri hengissä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä ei ole (eikä ollut) kyse lauttureista eikä romantiikastakaan. Lautturilaivojen kuljetus tapahtui vastavirtaan ja muutenkin hieman aiemmin. Nämä beljana-proomut kulkivat siis myötävirtaan "itsestään".

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kuvista voi päätellä että siinä on laivamainen runko. Eihän siitä ollut mitään hyötyä jos ei kuljettu moottorilla. Myötävirtaan vedessä uiskentelisi aivan yhtä hyvin laatikon muotoinen puukasa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Beljanan edessä ja takana olivat peräsimet. Laivan muoto helpotti ohjausta eikä rakennelma jäänyt kiinni hiekkapenkoihin tai joen mutkiin.

Käyttäjän KristiinaNuotio kuva
Kristiina Nuotio

Kyllähän sisävesiliikennettä pitää kehittää rutkasti. Lotjat ja proomut on hieno näky kesämaisemissa.Isommat rakennelmat ei mahdu kaikille kapeille salmille mut uittotokat kulkee sujuvasti ja äänettä.
Ei oo kiire kellään ja pitkä uittokausi taas tuloillaan. Säästyis teiden kunnostuksissakin melkosesti,eikä riideltäs talvihakkuiden jäljiltä teiden raiskauksista ja korvausvelvoitteista. Hurjasti turhaa kokoustamista kertyy talven jäljiltä. Hiljennetään-kehitetään ja parannetaan läytänteet. Väylämaksut? Kilpailutus`? Vatulointi???
Mieluummin työllistetään ja opetetaan siitä kiinnostuneille vaihteeks.
Saimaan vesistö on rikkautemme.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset