Elämä jatkuu

Kuukaudet vienankarjalakš

  • www.edu-rk.ru
    www.edu-rk.ru

Eikös kuulostaisikin paljon mukavammalta?

  • Pakkaiskuu
  • Tuiskukuu
  • Kevätkuu
  • Šulakuu
  • Oraškuu
  • Kešäkuu
  • Heinäkuu
  • Elokuu
  • Šyyškuu
  • Šajekuu
  • Pimiekuu
  • Talvikuu

Näinhän se menee vienankarjalaksi. Juuri ilmestyi uusi oppikirja 5:lle oppiluokalla, jonka laatija on Jelena Pankratjeva.

Viena-sana tulee muuten Dvina-joesta (северная двина), joka laskee Arkangelin kohdalla Vienanmereen ("Valkoinen meri").

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hieno lista. Mistä tuo tammikuu mahtaa tulla Suomessa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aunuksen karjalaksi nimet ovat puolestaan:

pakkaskuu
tuhukuu
kevätkuu
sulakuu
oraskuu
kezäkuu
heinükuu
elokuu
süvüskuu
ligakuu
külmükuu
talvikuu

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vienan Karjala-lehti kirjoitti näin:

"Vienan Karjala on ottan käyttöön kuukausien uuvet nimet. Karjalan kieltä kehittävä oikeinkirjuutus- ja termikomiisissa on piätetty vajehtua kuukausijen nimityksijä. Näin tiijottau Petroskoissa ilmestyvä Vienan Karjala-lehti. Lehti on alkan käyttyä niitä tästä kuusta alkuan".

Lähde:
http://www.vienankarjala.net/

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Karjalan kielelle ei ole vieläkään luotu yhtenäistä kirjakieltä. Koska vienankarjalaisten lukumäärä on supistunut hyvin pieneksi ja eteläkarjalaisten ns. "rajakarjalaisten" edustama evakkojoukko Suomessa on kuolemassa pois, on "de facto" kirjakieleksi muodustumassa nimenomaan aunuksen karjala eli "livvi", jota edelleen puhutaan laajasti alkuperäisillä sijoillaan. Suomen rajakarjalaisista lähinnä salmilaiset ja Suojärven eteläosien asukit puhuivat sitä samaa kieltä.

Livviksi opetetaan karjalan kieltä muutamissa yliopistoissa Venäjällä ja Suomessa ja noin 90% kirjallisesta julkaisusta kirjoitetaan nimenomaan livvin kielellä. Näin on asian laita myös niissä virallisissa tiedotteissa, joita Suomessa julkaistaan ns. vähemmistökieliasetuksen nojalla. Karjalan kielestähän tuli virallinen Suomen vähemmistökieli vuonna 2010.

Livvin kieltä lähellä oleva karjalankielen eteläinen murre on myös oma "äidinkieleni", koska koko äitini suku on sitä käyttänyt keskinäisessä kommunikaatiossaan ja kasvoin itsekin puoliksi siinä kielipesässä.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vienankarjalaa puhutaan edelleen varsin laajasti Vuokkiniemen, Kalevalan (Uhtuan), Tiiksijärven ja Jyskyjärven seudulla. Myös Pääjärvellä, Kiestingissä ja Louhessa. Näin ollen kyse on elävästä kielestä. Hyvä kun tehtiin pennuille uudet oppikirjatkin.

Terveisin,
Vienan Karjalan kainalossa asuva

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Oheisen linkin takana on karjalankielisen ajankohtaistoimituksen raportointi aunukselaiseen Vieljärven kylään rakennettavasta "Karjalan kielen kodista".

https://www.youtube.com/watch?v=IFePliMpHuc

Tuo murre on pitkälti samaa kuin ennen sotaa Suomen ortodoksialueilla puhuttu, joskin intonaatio on aavistuksen verran venäläisväritteisempi.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #6

Juu, livvin tilanne on vallan tuttua kun toimin Aunuksen alueella CBC-hankkeessa useita vuosia (1996-1999). Hanke liittyi alkutuotantoon. Sikäläinen kieli tuli tutuksi ja ymmärrän siitä melko paljon, nimenomaan venäjän kautta.

Koska itse asun aivan Vienan Karjalan naapurina ja käyn siellä rajan toiselle puolelle alvariinsa, niin Kalevalan alkukieli, tuo kaunis ja viehättävä vienankarjalan murre/kieli, kiinnostaa minua enemmän (siksi tämä blogi).

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset